Pasta carbonara

Tänään meillä syötiin pastaa. Meillä tykätään italialaisesta ruoasta ja pastaa teenkin usein sillä periaatteella, että sekaan laitetaan sitä mitä kaapista sattuu löytymään.

Pasta Carbonara

Fettucine nauhapastaa

Palvikinkkua kuutioituna

Sipulia

Pekonia

Herkkusieniä

Ruokakermaa 

Mustaleima emmental-raastetta

Pinnalle Parmesan raastetta

Mausteita oman mielen mukaan

Keitä pastat reilussa vedessä. Kuutioi kinkku, pekoni ja sipuli, ruskista pannulla niin että saavat vähän väriä. Lisää joukkoon myös herkkusienet ja ruokakerma. Anna kiehua ja mausta. Lisää keitetyn pastan joukkoon ja samalla sekoita mukaan myös mustaleima raastetta.  Annoksen päälle vielä parmesania ja tuoreita yrttejä. 

Tuotoksia

Ompelukone on taas kaivettu esiin ja tuotoksia syntyy tasaiseen tahtiin. Kone onkin jämähtänyt keittiön pöydän ääreen ja keittiömme on osittain kokoajan kankaiden ja muiden ompelutarvikkeiden vallassa. Yläkertaan haaveilen remontin valmistuttua saavani oman ompelunurkkauksen, johon saisin kaikki kankaat ja kirjat kauniisti järjestykseen ja esille. Helpottaisi kummasti myös muistamaan mitä kaikkea kangasvarastoistani löytyykään, myönnän myös kankaidenkin hankkimisessa olevani melkoinen hamsteri. 

Tämä pikkuinen reppu valmistui kummitytölle synttärilahjaksi. Käytin kaavana tätä löytämääni ohjetta.

Neulomuksista viimeisimpänä valmistui myöskin kummitytön synttäripakettiin tuubikauluri Novitan hile-langasta. 

Ideoita piisaisi vaikka millä mitalla kun vaan ehtisi kaiken toteuttaa jossain välissä.. Tällä hetkellä on työn alla mm. vauvan makuupussiin uusi päällinen, vaunuverho ja vauvalle mobile. Myös uusia lakanoita olen ommellut lapsille. Näiden lisäksi suunnitteluasteella mm. joulukalenteri, säilytyskoreja eteiseen, nuken vaatteita ja tarvikkeita S:lle, ym. pientä kivaa. Olen täysin hurahtanut Tilda-kirjoihin ja niitä löytyykin jo useampi kappale kirjahyllystä, hahmojen ompelua pitäisi myös ehtiä kokeilemaan. Niitä olisi ihana saada valmiiksi pukinkonttiin.

-Emmi-

Neljännesvuosi

Niin, kolme kuukautta ikää tuli hiljattain meidän pienelle miehelle täyteen. Mieleen palaa väkisinkin hetket kun tapasimme hänet ensi kerran. Synnytys ja lapsen syntymä on kyllä jotain niin ihmeellistä ja ainutlaatuista. Hetkiä, joista en haluaisi unohtaa sekuntiakaan.

Molempien lasteni syntymät ovat sujuneet sutjakkaasti. Lapsillamme on ollut kova kiire maailmaan, sillä molemmat ovat syntyneet noin kuukauden etuajassa. Koko kuopuksen raskausajan osasinkin jo odottaa hänen saapumistaan laskettua aikaa aiemmin, mutta silti synnytyksen käynnistyminen raskausviikolla 36+1 pääsi yllättämään kuitenkin. Supistukset alkoivat illalla kahdeksan aikaan ja puolenyön jälkeen kirjauduimme sisään sairaalaan. Sain kivunlievityksenä ilokaasua ja spinaalipuudutuksen, jonka jälkeen lapsivedet menivätkin melko nopeasti ja poika syntyi noin puoli tuntia tämän jälkeen klo 3.51. 

Ennenaikaisuuden vuoksi molemmat lapsemme on melko nopeasti siirretty keskolaan seurantaan ja en olekaan saanut pitää heitä kuin hetken rinnalla syntymän jälkeen. Poika vietiinkin keskolaan jo suoraan synnytyssalista noin viisi minuuttia syntymästä hengityshäiriöiden vuoksi. Keskolahoito oli tullut tutuksi jo esikoisen kanssa ja niimpä se ei tullut niin suurena järkytyksenä nähdä oma lapsi keskoskaapissa johtoihin ja laitteisiin kytkettynä. Keskolassa vietimmekin melkein viikon erinäisten ongelmien vuoksi. Onneksemme molemmat lapsemme ovat kuitenkin olleet hyvässä kunnossa, suurempaa vaaraa tai ongelmia ei ole ilmennyt ja olemme saaneet erittäin hyvää hoitoa ja opastusta tilanteeseen hoitajilta ja lääkäreiltä. Tilanteeseen, jossa kuitenkin on pakko hyväksyä se, että joudut jättämään vastasyntyneen lapsesi muiden ihmisten huomaan ja siirtymään itse toiselle osastolle muiden äitien pariin. Sympatiani ovat täysillä kaikkien keskoslasten vanhempien puolella <3. Itse olemme selvinneet melko vähällä ja siltikin keskolassa olo tuntui ikuisuudelta ja muistan elävästi ajatelleeni ettemme pääsisi ikinä kotiin. 

Mutta tosiaan niin sekin päivä koitti lopulta ja nyt tuosta hetkestä on jo yli kolme kuukautta. Varaslähdöstä huolimatta poika on kasvanut hyvin ja olemme pärjänneet pelkällä rintamaidolla. Yöllä vauva herää pari-kolme kertaa syömään ja muuten nukkuu tyytyväisenä. Neuvolassa kävimme alkuviikosta, painoa on kertynyt 6300g ja pituutta 61cm. Muutenkin kaikki on kunnossa ja kehitys iän vastaamalla tasolla. Nuppunen on melkoinen hymypoika, tykkää seurustella ja jutustella kovasti. Niin äärettömän rakas meille tuo pieni mies! <3

Leppoisaa sunnuntai päivää! 

-Emmi

Keittiömme

Tässäpä teille pieni kierros keittiössämme. Keittiön remontoimme nyt mahdollisimman pienellä budjetilla. Talonlaajennus on tulossa tähän päähän taloa ja näin ollen keittiö menee silloin osittain uusiksi, koska osa seinistä tulee muuttamaan paikkaansa tai poistumaan kokonaan. 

Seinät ja katto on uusittu maalaamalla, kaapistot on tuunattu isäni vanhoista keittiökaapeista maalaamalla ja vaihtamalla vetimet. Pienillä muutoksilla saa kyllä helposti uutta ilmettä. Penkkeinä ruokapöydän ympärillä ovat talon vanhat pirttipöydän penkit jotka esittelinkin jo aiemmin alkuperäisessä asussaan. Ne on maalattu kahteen kertaan harmaaksi sävytetyllä kalustelakalla.

Ilmalämpöpumpun asennutimme viime keväänä ja se helpottaakin lämmitystä huomattavasti. Hieman haastetta keittiön suunnitelulle asetti se, että pyykinpesukone piti saada tässä vaiheessa mahtumaan tänne. Hyvin kuitenkin saimme molemmat pesukoneet sijoitettua vierekkäin tason alle ja pyykkihuolto sujuu ihan hyvin näinkin. Vanhoista laudoista askartelin avohyllyt jääkaapin viereen ja niihin saakin kivasti purkkeja ja purnukoita esille. 

Keittiön oviaukkoa eteiseen suurensimme miltei puolet isommaksi ja se antoikin hyvin lisää tilaa. Leivinuuni oli aikaisemmin yläosastaan punatiiltä ja alaosa pellitettynä. Se on nyt rapattu kokonaan antiikkilaastilla ja maalattu valkoiseksi, luukun ympäristö on maalattu kokonaan mattamustalla kuumakestomaalilla. Liesi on sijoitettuna leivinuunin kupeeseen, josta jouduimme poistamaan vanhan puuhellan sen ollessa liian huonokuntoinen säilytettäväksi. Liesituulettimen taakse on tehty seinän pätkä lankuista, jotka on käsitelty vanhan näköisiksi. Osa listoista ja laatoitus leivinuunin eteen on vielä laittamatta, mutta muuten keittiö alkaa nyt tässä vaiheessa olla valmis.

Tässä vielä lopuksi kuva miltä keittiössämme näytti aikaisemmin.

 Mukavaa loppuviikkoa! <3

-Emmi-

Vaniljaista omppumehua ja hilloa

Meidän pihapiiri on täynnä vanhoja omenapuita, jotka tänä syksynä notkuvat omenoista. Lajikkeista meillä ei ole tietoa, mutta ihan hyviltä omput on maistuneet. Olen tällä viikolla säilönyt satoa talteen ja keitellyt mehua ja hilloa. Tänä vuonna tein hillot ja mehut samalla kertaa, lisäsin vain nesteen määrää ja siivilöin mehun ja hillon erilleen.  Onnistui ihan hyvin näinkin ja makua riitti hyvin molempiin tuotoksiin. Lisäsin mukaan vaniljaa makua antamaan, joka sopikin ihanasti omppujen kanssa. Sekä mehut että hillot laitoin molemmat pakkaseen, niin säilyy sitten ainakin varmemmin.

Omena-vaniljahillo

1,5 kg kuorittuja ja paloiteltuja omenoita

1 vaniljatanko pilkottuna ja halkaistuna

1 l vettä

1/2 pakettia hillosokeria

Pilko omenat ja laita suureen kattilaan. Lisää muut aineet joukkoon ja keitä n. 15 minuuttia. Siivilöi mehu ja hillo erilleen ja poista vaniljatangon palat. Soseuta hillo sileäksi tehosekoittimella, laita hillo purkkeihin ja mehu pulloihin. 

 

Ompuista on tullut tehtyä kaikenlaista leivonnaistakin, piirakkaa ja paistosta, vispipuuroa ja siskoltani saatiin lisäksi 10 litraa ompputuoremehua.

Vielä ainakin vauvalle täytyy tehdä satsi omppusosetta pakkaseen odottamaan.

-Emmi-

Kastemekko

Kastemekkona meillä on molemmilla lapsilla ollut itse ompelemani mekko. Mekko on tehty valkoisesta pellavasta ja kirjailut pitsinauhalla. Tein mekon S:n synnyttyä kun halusin meille oman mekon ja emme halunneet valita vain toisen suvussa kulkenutta kastemekkoa. Se olisi kyllä löytynyt valmiinakin molemmilta puolilta.

Pellava on aivan ihana ja juhlava materiaali kastemekkoon ja halusinkin mekosta aika yksinkertaisen, jolloin se sopii hyvin myös pojalle.

Aluskankaaseen on kirjailtuna molempien lasten nimet ja vuosiluku.

Toivon kovasti, että tämä kastemekko tulee kulkemaan pitkään suvussamme.

-Emmi-

Ristiäiset

Pikkuveikan ristiäisiä vietettiin viime sunnuntaina.

Kastetilaisuus meillä oli kirkossa, jonka jälkeen siirryimme meille kotiin jatkamaan juhlia. 

Tarjoiluina juhlissa oli ensin lohikeittoa tuoreiden sämpylöiden ja ruisleivän kera ja sen jälkeen kahvit.

Kahvipöydässä tarjolla oli mustikka-valkosuklaakakkua, suklaakakkua, puolukkarahkakakkua, omenapiirakkaa, macaronseja ja erilaisia pikkuleipiä.

Päivänsankari viihtyi virallisen tilaisuuden mallikkaasti, ainoastaan pieni inahdus pääsi kastettaessa.

Juhlia on aina ihana järjestää, mutta on kyllä ihana kun ne on nyt vietetty ja pääsee taas normaliin arkeen. Aikamoinen järjestely kun kahden lapsen kanssa yrittää saada leipomuksia aikaiseksi ja talon siivottua juhlakuntoon. 

Ihanat juhlat, kiitos kaikille mukana olleille, ikimuistoinen päivä! <3

-Emmi-