Se on menoa nyt

Tänään se sitten tapahtui. S lähti ryömimään. Hitaasti, mutta varmasti. Oikeastaan jo eilen illalla vellipullon perässä keittiön lattialla tyttö liikkui hieman eteenpäin, mutta tänään vasta kunnolla tajusin että tyttöhän tosiaan ryömii kuin pieni mittarimato eteenpäin.

Konttausasennossa myös viihdytään kokoajan enemmän ja enemmän, joten saattaa siis olla että konttaaminenkin aloitetaan pikapuoliin. Oon ihan innoissani! Ensimmäisen lapsen kanssa kaikki tuntuu niin uudelta ja ihmeelliseltä. Huomaan kyllä että nämä uudet taidot vaikuttaa selvästi tytön nukkumiseen yöllä. Yöt on muuttuneet selvästi levottomimmiksi ja pahimmassa tapauksessa heräillään tunnin välein. Epäilen edelleen niitä hampaitakin, vaikka en ole suusta mitään alkuja löytänyt. Onneksi kuitenkin yöt pärjätään pelkällä tutilla ja yömaitoja ei ole tarvinnut ottaa takaisin.

Meillä on tämä viikko ollut ihanan rauhallista, kun ollaan oltu melkeimpä ihan kotona vaan. Välillä on kyllä ihanaa kun ei ole mitään ylimääräistä ohjelmaa ja saa keskittyä vaan kotihommiin.

-Emmi